KOMPAN Play Institute | Tutkimusartikkeli
Tarkistuslista esteettömien leikkipuistojen onnistuneeseen suunnitteluun
Leikkiä kaikille: inklusiivisen leikkikentän suunnittelun tarkistuslista
Inklusiivisen leikkikentän suunnittelun tarkistuslista perustuu edellä mainittuun tutkimukseen pohjautuvaan näyttöön ja KOMPAN Play Instituten monivuotiseen tutkimustyöhön, jossa leikkikenttävälineitä on testattu ja kehitetty yhteistyössä lasten kanssa. Tarkistuslista liittyy myös tutkimusartikkeliin Play for All (2020), ja siinä esitetään kolme keskeistä käsitettä lähtökohdiksi todella osallistavien leikkipaikkojen suunnittelussa. Kaikki tarkistuslistan osat ovat tieteellisiä, havainnollisia ja kokemukseen perustuvia, ja ne nivoutuvat yhteen leikkipaikkojen universaalien suunnitteluperiaatteiden kanssa:
Voivatko käyttäjät liikkua leikkipaikalla?
Voivatko käyttäjät viettää aikaa leikkipaikalla?
Voivatko käyttäjät leikkiä leikkipaikalla?
Miten suunnitella esteettömiä leikkipaikkoja tutkimukseen perustuvan tarkistuslistan avulla?
Leikkipaikoilla lapset voivat tutkia, pitää hauskaa ja kehittää tärkeitä fyysisiä ja sosiaalisia taitoja. Vammaisille tai erityistarpeita omaaville lapsille perinteiset leikkikentät voivat muodostaa merkittäviä esteitä osallistumiselle ja leikkimisestä nauttimiselle. Juuri tässä kohtaa yleisiin suunnitteluperiaatteisiin perustuvat esteettömät leikkipuistot ovat avuksi. Vuosien tutkimustulokset on koottu tarkistuslistan muodossa olevaan työkaluun, joka opastaa esteettömien leikkikenttien suunnittelussa ja leikkivälineiden valinnassa, jotta voidaan luoda tiloja, joissa kaikki haluavat leikkiä yhdessä.
Onnistuneen inklusiivisen leikkipaikan suunnittelu edellyttää tietämystä, joka perustuu käyttäjiin, tutkimuksiin ja yleisiin leikkipaikkojen suunnitteluperiaatteisiin liittyviin oivalluksiin. Inklusiivisen leikkikentän tarkistuslista on tarkoituksenmukainen suunniteltaessa leikkipaikkoja kaikenkuntoisille lapsille, ja se sisältää näkökohtia, kuten saavutettavuus, osallisuus ja käytettävyys.
Tämän tarkastuslistan perustana on toiminut muun muassa tutkimuslaitoksemme KOMPAN Play Instituten vuonna 2018 tekemä kyselytutkimus. Tutkimuksessa 54:lle tanskalaiselle vammaisten lasten perheelle esitettiin joukko kysymyksiä, joiden avulla haluttiin ymmärtää, miten he käyttävät paikallisia leikkipuistoja. Seuraavassa on joitakin keskeisiä tuloksia:
Saavutettavuuden ja käytettävyyden osalta 57 prosenttia kyselyyn osallistuneista pyörätuolia käyttävistä lapsista ilmoitti, että he käyvät harvoin tai eivät koskaan lähimmällä leikkipuistollaan, ja 47 prosenttia sanoi käyvänsä siellä harvemmin kuin kerran kuukaudessa, mikä on melko vähän. Lisäksi 71 prosenttia pyörätuolia käyttävistä lapsista piti lähintä leikkipuistoaan vaikeapääsyisenä, ja huikeat 93 prosenttia piti lähimmän leikkipuistonsa käytettävyyttä keskimääräistä huonompana.
Välineiden ja toimintojen osalta perheet vastasivat, että heidän suosikkejaan olivat leikkikenttien klassikot, kuten liukumäet, keinut, kiipeilytelineet ja perusleikkivälineet. Perheistä 67 prosenttia piti liukumäkiä ja keinuja lempipuuhinaan. Kysyttäessä perheet totesivat myös, että leikkivälineiden vaihtelevuus on tärkeää, vaikka he eivät ilmaisseet suosivansa ainutlaatuisia ratkaisuja tai räätälöityjä malleja, mikä tekee selväksi, että he haluavat vain päästä leikkimään, aivan kuten muutkin lapset.
Tämän tutkimuksen perusteella on selvää, että leikkipaikkojen ja leikkivälineiden saavutettavuus on ehdottoman tärkeää. Osallistavia leikkipaikkoja, joissa kaikki perheenjäsenet voivat leikkiä, on lisättävä. (Jespersen, 2018)*1
Miksi leikkipaikoista kannattaa tehdä esteettömiä?
Kaikkien lasten pitäisi päästä leikkimään. Siksi esteetön leikkipaikka on suunniteltu siten, että se sopii kaikenikäisille lapsille, myös niille, joilla on fyysisiä, sensorisia tai kognitiivisia vammoja. Näissä leikkipaikoissa on välineitä ja toimintoja, jotka ovat kaikkien lasten saatavilla, osallistavia ja käyttökelpoisia heidän kyvyistään riippumatta.
Tässä on muutamia muita syitä, miksi inklusiiviset leikkipaikat ovat tärkeitä:
1. Kaikille sopivat leikkiratkaisut mahdollistavat vuorovaikutuksen kaikenkykyisten lasten kesken, mikä vähentää yksinäisyyttä ja edistää vuorovaikutusta. Näin voidaan edistää kaikkien lasten fyysistä terveyttä ja hyvinvointia.
2. Kun eri kykyjä omaavat lapset leikkivät yhdessä, he nauttivat toistensa seurasta ja alkavat tuntea ja välittää ihmisistä, jotka ovat erilaisia kuin he itse, mikä edistää empatiaa, ymmärrystä, hyväksyntää ja monimuotoisuutta.
3. Inklusiiviset leikkipaikat antavat lapsille mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja oppia heiltä, joilla on erilaiset kyvyt, leikkikäyttäytyminen tai tarpeet kuin heillä itsellään.
Mitä tarkoitamme esteettömillä leikkipaikoilla?
Osallisuudessa on kyse sen tunnustamisesta, että olemme kaikki erilaisia. Kaikki eivät voi tehdä kaikkea, mutta kaikki voivat tehdä jotakin - ja kaikilla on rajansa. Jokaisen pitäisi kuitenkin pystyä osallistumaan jollain tasolla julkiseen toimintaan yhdessä muiden kanssa. Osallisuudessa ja universaalissa suunnittelussa on kyse siitä, että laitteet, ratkaisut ja leikkikenttäsuunnitelmat mahdollistavat kaikkien pääsyn ja käytön.
Termi inklusiivinen ansaitsee selityksen. Unescon Salamancan erityisopetusta koskevan julkilausuman ja toimintakehyksen (1996)*2 jälkeen sana "inklusiivinen" on korvannut sanan "integratiivinen" siinä, miten yhteiskunnat suunnittelevat vammaisille ja vammautumattomille ihmisille. Kun selitetään inklusiivisen määritelmää, jokainen seuraavista käsitteistä, jotka on esitetty myös kuviossa 1, on hyvä tapa tuoda ymmärrystä termistä inklusiivinen.
Poissulkeminen eroaa sen välillä, mikä on kaikkien normien piiriin kuuluvien (piiriin kuuluvat ihmiset) ja mikä on kaikkien normien ulkopuolelle jäävien (piirin ulkopuoliset ihmiset) ulottuvilla.
Segregaatio on sitä, että normien mukaisiksi koetuilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää mukavuuksia ja normien ulkopuolisiksi koetuilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää erilaisia mukavuuksia kahdessa erillisessä piirissä ilman vuorovaikutusta.
Integraatio on, kun kaikki ovat yhdessä paikassa, jossa kaikilla normien mukaisilla on pääsy mukavuuksiin, ja normien ulkopuolisiksi koetut ovat samassa piirissä, mutta mukavuudet, joihin heillä on pääsy, on aidattu, mikä rajoittaa vuorovaikutusta.
Inkluusio on sen tunnustamista, että olemme kaikki erilaisia. Olemme kaikki tekemisissä keskenämme - samassa piirissä kaikki ihmiset voivat käyttää samoja mukavuuksia eri tavoin.
Inklusiiviset leikkipaikat ovat olennaisen tärkeitä osallisuutta edistävän ja hyväksyvän yhteiskunnan luomisessa. Edistämällä sosiaalista osallisuutta, liikuntaa, empatiaa, saavutettavuutta ja leikkivälineitä, joita voi käyttää ja joilla voi leikkiä, esteettömät leikkipaikat voivat auttaa luomaan paremman tulevaisuuden kaikille lapsille.
Saavutettavuus
Pystynkö pääsemään sinne?
Osallistuminen
Pystynkö jäämään?
Käytettävyys
Pystynkö leikkimään?Tutkimustietoon perustuvat erityislaitteet esteetöntä suunnittelua varten
Viime vuosina on ilmestynyt entistä enemmän tieteeseen ja näyttöön perustuvia tutkimuksia, joissa annetaan suosituksia osallisuutta edistävien leikkipaikkojen suunnittelusta. Kun tarkastellaan tarkkaan näitä tutkimuksia, katsauksia (Brown ym., 2021)*3 ja KOMPANin tutkimusta, ainakin seitsemästä aloitteesta on apua suunniteltaessa leikkipaikkojen rakennetta ja varusteita esteettömiä leikkipaikkoja varten:
1. Leikkikenttävälineet, joihin pääsee itsenäisesti ja vähin siirtymin
Ensinnäkin leikkipaikkavälineisiin pääseminen itsenäisesti ja mahdollisimman vähin siirtymin suosii yleensä niitä, joilla on esteettömyysongelmia, kuten fyysisiä rajoitteita tai liikuntarajoitteita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi leikkivälineet, joihin pääsee pyörätuolilla.
2. Mukautetut leikkipaikkavälineet
Mukautetut leikkipuistovälineet, kuten rampit, esteettömät karusellit ja korotetut hiekkalaatikot, ovat hyödyllisiä myös henkilöille, joilla on fyysisiä rajoituksia. Korotetun hiekkalaatikon avulla pyörätuolin käyttäjät voivat leikkiä poistumatta pyörätuolista, sillä se mahtuu korotetun hiekkalaatikon alle.
3. Intuitiiviset, helppokäyttöiset leikkipuistovälineet
Sisällytä helppokäyttöisiä leikkipuistovälineitä, esim. isoja jousitettuja keinulautoja. Myös maantasossa pyörivät laitteet ja leikkimökit ovat esimerkkejä intuitiivisista leikkivälineistä.
4. Leikkivälineet, joihin mahtuu avustajia
Avustajille ja hoitajille sopivista tilavista laitteista, esim. kaksoisliukumäistä ja väylistä, jotka mahdollistavat kääntymisen, ohittamisen ja yhteisleikin, voi olla apua. Inkluusiota tukevat suurikapasiteettiset leikkipuistovälineet, jotka rohkaisevat lapsia leikkimään yhdessä, kuten suuret keinulaudat, suuret pyörivät laitteet ja suuret korikeinut. On tärkeää, että kiipeilyalueilla on runsaasti ylä- ja sivutilaa, jotta niihin pääsee ja niitä voi käyttää.
5. Erilliset leikkikomponentit, joiden avulla voi paeta ylistimulaatiota
Fyysinen aktiivisuus on yleensä pääpaino esteettömiä leikkipuistoja suunniteltaessa, mutta itsenäisien leikkielementtien sisällyttäminen on tärkeä ominaisuus, joka auttaa joitakin lapsia vetäytymään ylistimulaatiosta. Yksittäiset leikkipaneelit ja -pesät sopivat erinomaisesti fyysisen leikkitoiminnan ulkopuolelle vetäytymiseen.
6. Erilaiset aistipohjaiset leikkikomponentit
Erilaiset aistipohjaiset leikkikomponentit, kuten musiikkipaneelit, tekstuurit ja toiminnot, äänipaneelit ja laitteet, joilla on visuaalinen vaikutus, ovat myös suositeltavia inklusiivisiin leikkipaikkoihin.
7. Opasteet ja muut elementit, jotka auttavat suunnistamaan tilassa, viestimään ja opastamaan laitteiden käytössä**
Lopuksi on hyödyllistä sisällyttää leikkipaikan kokonaisuuteen opasteita ja muita visuaalisia elementtejä, jotka helpottavat alueellista orientaatiota ja viestintää. Välineiden käytön opastaminen on hyödyllistä paitsi lapsille, joilla on erilaisia kognitiivisia, sosiaalisia, emotionaalisia, sensorisia tai fyysisiä vammoja, myös heidän perheilleen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että osallisuutta edistäviä leikkipaikkoja suunniteltaessa lähtökohtana tulisi olla saavutettavuus, inklusiivisuus ja käytettävyys, ja lähtökohtana tulisi olla seuraavat kolme kysymystä: Pystynkö pääsemään sinne? Pystynkö jäämään? Pystynkö leikkimään? (2019)*4
Miten varmistetaan, että leikkipaikka on oikeasti esteetön?
Kuten edellä mainituista tutkimuksista käy ilmi, esteettömyydestä on tullut yleistä tietoa, esimerkiksi leikkikenttien esteettömyyslaki ADA (2001)5. Myös Everyone Can Play -julkaisun, New South Wales Guideline (2019)4 ja kanadalaisen Creating Inclusive Playgrounds -julkaisun (2022)*6 viimeaikaisten tutkimusten myötä inkluusio on hyvässä vauhdissa. Ohjeita on kuitenkin vaikea saada, kun on kyse käytettävyydestä ja varsinaisen leikkikokemuksen jännittävyyden saavuttamisesta ja juuri siitä esteettömän leikkipuiston suunnittelun tarkistuslistassa on kyse.
Tässä artikkelissa esitetään yhteenveto webinaarista "A Design Checklist for Success with Inclusive Playgrounds". Jos haluat lisätietoja aiheesta, voit pyytää webinaaritallenteen.
Tutkimusaineisto
Lähteet
Jespersen, J. F. (2018), Equity in Play: Survey on playground use in children with disabilities [White Paper] Available at https://www.kompan.com/fi/fi/research/kompan-play-institute/play-resources/equality-in-play-survey-on-playground-use-in-children-with-disabilities
UNESCO, The Salamanca Statement and Framework for Action on Special Needs Education, (1994) Paris: UNESCO. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000098427
Brown, D. M. Y., Ross, T. J., Leo, J., Buliung, R., Shirazipour, C. H., Latimer-Cheung, A. E., & Arbour-Nicitopoulos, K. P. (2021). A Scoping Review of Evidence-Informed Recommendations for Designing Inclusive Playgrounds. Frontiers in Rehabilitation Sciences, 2. https://doi.org/10.3389/fresc.2021.664595
Everyone Can Play: The New South Wales Guideline to Create Inclusive Playgrounds. (2019) Available at planning.nsw.gov.au/policy-and-legislation/open-space-and-parklands/everyone-can-play-in-nsw
Americans with Disabilities Act ADA (2001).
Ross, T., Abour-Nicitopoulos, K., Kanics, I.M, and Leo, J. (2022). "Creating Inclusive Playgrounds: A Playbook of Considerations and Strategies." Holland Bloorview Kids Rehabilitation Hospital. Available at www.hollandbloorview.ca/playgroundsplaybook
Jespersen, J. F. (2020), Play for All: Universal Design for Inclusive Playgrounds [White Paper] Available at https://www.kompan.com/fi/fi/research/kompan-play-institute/play-resources/play-for-all-universal-designs-for-inclusive-playgrounds
Artikkelin kirjoittaja
Jeanette Fich Jespersen
Kompan Play Instituten johtaja
KOMPAN Play Instituten johtajana Jeanettella on yli 20 vuoden kokemus leikkipaikkaleikkien tutkimisesta, kehittämisestä ja edistämisestä. Jeanette on osallistunut useisiin kansainvälisiin konferensseihin sekä lapsiystävällistä kaupunkisuunnittelua käsitteleviin tiede- ja järjestelytoimikuntiin. Jeanette on kirjoittanut ja ollut mukana kirjoittamassa lukuisia tutkimusjulkaisuja ja artikkeleita esteettömästä ja kaikille sopivasta universaalista leikkisuunnittelusta ja lasten kehityksestä.
Hanki maksuton esteettömän leikkipuiston suunnittelun tarkistuslista
Täytä yhteystietosi ladataksesi tarkistuslistan. Jos sinulla on muita kysymyksiä, kirjoita ne viestikenttään, niin otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.